
Hankevaiheen kriteeristö sisältää rakennushankkeen arvioinnissa käytettävät kriteerit ja vaatimukset. Kriteeristön avulla voidaan asettaa tavoitteita, ohjata suunnittelua ja urakointia sekä arvioida niiden toteutumista uudis- ja peruskorjaushankkeissa. Asuinkerrostaloille, toimitila- ja palvelurakennuksille sekä pien- ja rivitaloille on omat Rakennustiedon ympäristöluokituksen hankevaiheen kriteeristöt. Kriteeristöt löytyvät Rakennustiedon ympäristöluokituksen työkalusta ja ovat ladattavissa myös verkkosivuiltamme pdf-tiedostona.
Lainsäädännön kehittyessä tai taustamateriaalien päivittyessä kriteeristöä päivitetään myös varsinaisten julkaisuversiopäivitysten välillä. Rakennustiedon ympäristöluokituksen hankekriteeristö julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2016 ja tällä kriteeristöversiolla on tehty muutamia hankkeita. Rakennustiedon ympäristöluokituksen käyttö yleistyi vuonna 2018 julkaistujen kriteeristöjen myötä.
Vuoden 2023 alusta on uusia hankkeita voinut avata ainoastaan lokakuussa 2022 julkaistuille Hanke2022-kriteeristöille.
Rakennushankkeissa tarkastellaan yhä useammin ympäristöön, resurssitehokkuuteen ja rakennuksen käyttöön liittyviä tavoitteita. Rakennushankkeissa voidaan asettaa tavoitteita esimerkiksi energiankulutukseen, vedenkäyttöön, hiilijalanjälkeen, ylläpidettävyyteen sekä muihin kriteeristössä arvioitaviin ominaisuuksiin liittyen.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen kriteeristö ja työkalu tarjoavat rakenteen kriteeristössä arvioitavien tavoitteiden määrittämiseen, dokumentointiin ja seurantaan.
Rakennustiedonympäristöluokituksen projekteja operoidaan YL-työkalulla. YL-työkalu 2.0 julkaistiin 21.1.2026. Uudet projektit avataan julkaistuun YL-työkalu 2.0 ja meneillään olevat projektit jatkavat alkuperäisessä YL-työkalussa 31.3.2026 asti, jonka jälkeen kaikki projektit käyttävät uusittua YL-työkalu 2.0 -versiota.
Nykyiset YL-työkalun käyttäjätunnukset toimivat myös uudessa YL-työkalu 2.0:ssa. Uuden työkalun myötä maksullisen käyttäjälisenssin tarvitsevat pääsääntöisesti projekteja avaavat henkilöt ja YL-konsultit. Esimerkiksi suunnittelijat ja urakoitsijat eivät tarvitse jatkossa maksullista käyttäjälisenssiä vaan projektin projektipäällikkö voi kutsua näitä toimijoita projektille. YL-työkalu 2.0:n myötä on mahdollista kutsua projekteihin myös ainoastaan katseluoikeuden omaavia tahoja.
YL-työkalu 2.0:ssa näkee vain ne projektit joihin on osallisena.
Tilaaja määrittelee rakennushankkeelle tavoiteltavan luokitustason sekä ne kriteerit ja vaatimukset, joilla tavoitetaso pyritään saavuttamaan. Aloituskokouksessa sovitaan myös todistusaineiston viennistä Rakennustiedon ympäristöluokituksen työkaluun ja siitä, kuka vastaa minkäkin todistusaineiston laatimisesta.
Hankkeeseen osallistuvien kanssa käydään läpi vaatimusmäärittelyt tavoitetason mukaisten ratkaisujen laatimiseen.
Projektipäällikkö asettaa Rakennustiedon ympäristöluokituksen työkalussa tavoitteet kriteerikohtaisesti. Hankkeen aikana tilaaja ja projektipäällikkö seuraavat työkalusta hankkeen tavoitetason toteutumista. Hankkeessa voidaan käyttää apuna ympäristökonsulttia suunnittelu- ja rakennusvaiheen muutosten suunnittelussa.
Projektipäällikkö tarkastaa työkaluun tallennettavia suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tuottamia raportteja.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen luokitusprosessissa kannustetaan pyytämään auditointia kahdessa vaiheessa: suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Suunnitteluvaiheen auditointi tulee pyytää uudisrakennushankkeissa ennen hankkeen runkovaiheen valmistumista (eli ennen rungon nousemista lopulliseen korkeuteen) ja peruskorjaushankkeissa ennen purkuvaiheen päättymistä, jolloin voidaan arvioida, miten tavoiteltavat asiat on huomioitu suunnitteluratkaisuissa. Suunnitteluvaiheen auditoinnin toteuttamisesta palkitaan pisteillä.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen auditoija arvioi toimitetun todistusaineiston, pisteytyksen sekä toimitetun aineiston perusteella vaatimusten täyttymisen.
Rakennustiedon ympäristöluokitusta hakevan rakennushankkeen auditoinnin suorittaa hankkeesta riippumaton Rakennustiedon ympäristöluokituksen auditoija.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen luokitustyöryhmä vahvistaa hankkeen saavuttaman luokitustason ja myöntää luokituksen hankkeelle auditoinnin perusteella.
Osoituksena saavutetusta luokituksesta hankkeelle toimitetaan luokitustodistus ja plakaatti rakennukseen kiinnitettäväksi.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen Hanke2022–kriteeristö julkaistiin lokakuussa 2022 ja ylimenokauden jälkeen vuoden 2023 alusta uusia hankkeita on voinut avata vain tällä kriteeristöllä.
Hanke2022-kriteeristöä kehitettiin vuoden kestäneen jakson aikana useiden Kira-alan toimijoiden kanssa yhteistyössä. Vuonna 2018 julkaistu kriteeristö päivitettiin vastaamaan alan kehitystä.
Rakentamislaki on uudistunut ja EU-taksonomia on tuonut uusia vaatimuksia rakennusalalle. Useiden työpajojen ja lausuntokierroksen kommenttien pohjalta luotiin uudistettu hankevaiheen Rakennustiedon ympäristöluokituksen kriteeristö, jossa useita vaatimuksia päivitettiin ja tarkennettiin.
Alan yhteisen näkemyksen perusteella elinkaaren hiilijalanjäljen laskenta päivitettiin julkaisuvaiheessa vielä lausuntoversiona olleen, ilmastoselvityksen ohjeistuksen mukaiseksi.
Hanke2022-kriteeristön laadinnassa on huomioitu EU-taksonomian rakennushankkeita koskevia vaatimuksia niiltä osin kuin niitä arvioidaan Rakennustiedon ympäristöluokituksessa.
Hanke2022-kriteeristön tueksi on saatavilla erilaisia laskureita ja raportointipohjia. Nämä löytyvät alta.
Rakennustiedon ympäristöluokituksen Hanke2018 sisältävät kriteeristöt asuinrakennuksille sekä toimitila- ja palvelurakennuksille. Näihin kriteeristöihin ei voi enää avata uusia hankkeita, mutta jo avatut hankkeet voi saattaa loppuun.
Hankkeet voivat halutessaan vaihtaa hankkeet myös Hanke2022-kriteeristölle, ja mikäli haluat toimia näin, ole yhteydessä Rakennustiedon ympäristöluokituksen tuotepäällikköön.