Luokitustoiminnan pohjana monialainen osaaminen ja puolueettomuus
Rakennusmateriaalien päästöluokituksen omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr ja luokitustoimintaa operoi Rakennustietosäätiö RTS:n omistama Rakennustieto Oy. Luokitustoimintaa ohjaa ja kehittää Rakennustietosäätiö RTS:n nimittämä päätoimikunta Sisäilmasto (PT 41), jossa ovat edustettuina mm. rakennustuoteteollisuus, rakennuttajat, suunnittelijat sekä tutkimuslaitokset. Luokitushakemukset ja luokituspäätöksiin liittyvät asiat käsitellään luottamuksellisesti erillisessä puolueettomassa luokitustyöryhmässä. Luokitustoiminta perustuu Sisäilmastoluokitus 2018 -dokumenttiin, luokituksen sääntöihin sekä luokituspäätöksen tekohetkellä voimassa oleviin luokituskriteereihin ja -periaatteisiin. Rakennusmateriaalien päästöluokituksessa on kaksi tasoa: M1 ja M2. Korkeamman päästötason eli M2-tason luokituksia ei juurikaan ole myönnetty, joten luokituksesta puhutaan tyypillisesti M1-päästöluokituksena.
M1-luokiteltu tuote on todennetusti vähäpäästöinen
M1-luokitus keskittyy rakennusmateriaaleista ja kalusteista huoneilmaan kulkeutuviin päästöihin eli emissioihin asettaen raja-arvot haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (volatile organic compounds, VOC), formaldehydin ja ammoniakin päästöille sekä hajun hyväksyttävyydelle. M1-luokituksessa kriteerit on asetettu sisäilman kannalta merkityksellisemmille pitkäaikaisille emissioille (eli tuotteen ominaispäästöille), ei nopeasti haihtuville primääriemissioille (esim. liuottimien ja muiden apuaineiden haihtuminen kuivumis- ja kalvonmuodostusprosessin aikana). Tästä syystä M1-luokituksen vaatimissa emissiotestauksissa mittaukset suoritetaan 28 vrk:n vanhennusjakson jälkeen (pois lukien toimistotuolit, joiden emissiot tutkitaan 3 vrk:n jälkeen). M1-luokitustunnus tuotteessa kertoo, että tuote on vähäpäästöinen ja sen käyttö tukee hyvää sisäilmaa. M1-luokitustunnus on standardin EN ISO 14024:2018 mukainen tuotteen sisäilmapäästöihin rajattu tyypin I ympäristömerkki.
M1-luokitusprosessiin ei kuulu tehdasauditointeja, mutta luokitusta hakevalla yrityksellä tulee olla käytössään hyväksyttävä laadunvarmistusjärjestelmä. Koostumusanalyysit eivät kerro mitään tuotteen sisäilmapäästöistä, joten M1-luokituksessa ei testata tuotteiden koostumusta. M1-luokitellun tuotteen oletetaan täyttävän kyseiselle tuotetyypille asetetut lakisääteiset ja velvoittavat vaatimukset (mm. CE-merkintä ja REACH), mutta näitä ei tarkastella osana luokitusprosessia. M1- luokituksessa ei tarkastella tuotteiden asennuksen aikaisia päästöjä eikä oteta kantaa työturvallisuuteen liittyviin seikkoihin, mutta luokiteltaessa kemiallisia rakennusmateriaaleja (esim. maalit, lakat ja tasoitteet) tulee tuotteella olla ajantasainen käyttöturvallisuustiedote.
M1-päästöluokituksen piiriin kuuluu valtaosa rakennusmateriaaleista
M1-luokitus on vapaaehtoinen päästöluokitus, jonka valmistaja tai maahantuoja voi hakea tuotteilleen. Rakennusmateriaalien päästöluokitus on pääasiallisesti tarkoitettu tavanomaisissa asuin-, oleskelu- ja työtiloissa käytettäviä rakennusmateriaaleja ja kalusteita varten. Luokituksen piiriin kuuluu:
- rakennusmateriaalit (mm. lattianpäällysteet, rakennuslevyt, maalit ja lakat, liimat, laastit ja tasoitteet sekä eristeet)
- tehdasvalmisteiset yhdistelmätuotteet (mm.ikkunat, ovet, siirtoseinät ja akustiikkatuotteet)
- kiintokalusteet (mm. keittiö- ja kylpyhuonekaapistot, kalusteovet ja työtasot)
- pehmusteettomat irtokalusteet (mm. lipastot, hyllyt, kaapit ja työpöydät)
- pehmustetut ja pehmusteettomat työ- ja auditoriotuolit (kangas- tai keinonahkapäällystetyt)
Rakennusmateriaalien päästöluokituksen piiriin eivät kuulu esim. sähkölaitteet, sisustustekstiilit, LVI-tuotteet tai urheiluvarusteet (esim. koripallokorit). Ilmanvaihtotuotteet kuuluvat ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokituksen piiriin.
Sisäilmastoluokitus 2018 määrittää joukon luontaisesti vähäpäästöisiä materiaaleja, jotka voidaan tiloja suunniteltaessa rinnastaa M1-luokiteltuihin tuotteisiin. Näitä ovat pinnoittamaton tiili, luonnonkivi, lasi ja metalli, keraaminen laatta sekä käsittelemättömästä haavasta, koivusta, kuusesta tai männystä valmistetut laudat ja hirret. Käsittelemättömien lauta- ja hirsituotteiden VOC-päästöt voivat tuoreena ylittää M1-luokan raja-arvot, mutta päästöt tasoittuvat matalammalle tasolle pidemmällä aikavälillä. Luontaisesti vähäpäästöisiksi nimettyjä tuotteita ei saa markkinoida M1-luokiteltuina, jos niillä ei ole voimassa olevaa Rakennustiedon myöntämää M1-luokitusta.
Luokitusta haetaan hakemuksella
Rakennusmateriaalien päästöluokituksen voi myöntää vain Rakennustieto. Luokituksen myöntämistä varten tarvitaan aina laboratoriotestien lisäksi myös luokitushakemus. Lisäohjeita luokituksen hakemiseen löydät osiosta Luokituksen hakeminen ja eri hakemustyypit.
M1-päästöluokiteltu tuote tukee EU-taksonomian tavoitteita
M1-luokitukseen on mahdollista yhdistää vapaaehtoinen rakennusmateriaalin päästöjen raja-arvotarkastelu esim. EU-taksonomian tai SINTEF:n sisäilmapäästökriteerien täyttymisen todentamista varten. Käyttökohteista riippuen raja-arvotarkasteluun voi valita kaksi eri laajuutta:
1. formaldehydinemissio < 60 µg/m³ ja karsinogeenisten yhdisteiden emissio < 1 µg/m³ (pelkkään taksonomiaraportointiin tarvittava laajuus)
2. formaldehydinemissio < 60 µg/m³, karsinogeenisten yhdisteiden emissio < 1 µg/m³ ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisemissio (TVOC) < 300 µg/m³ (taksonomia- ja SINTEF-raportointiin soveltuva laajuus)
Pääsääntöisesti kaikkien voimassa olevien M1-luokiteltujen tuotteiden testaukset käyvät sellaisenaan raja-arvotarkastelun pohjaksi. Raja-arvotarkastelun voi tilata sekä osana normaalia luokitusprosessia että kesken luokituskauden. Raja-arvotarkastelu sisällytetään tuotteen tai tuoteryhmän M1-luokitustodistukseen, jolloin todistus:
- todentaa tuotteen olevan M1-luokiteltu, vähäpäästöinen sekä hyvää sisäilmaa tukeva
- tarjoaa taksonomiaraportoinnin tarvitseman päästötiedon vakioidussa, yksiselitteisessä ja oikeellisessa muodossa
- ilmoitettu päästötieto on puolueettoman kolmannen tahon varmentama
- poistaa tarpeen jakaa vaikeaselkoisia testiraportteja kolmansille osapuolille
M1-luokitus on voimassa kolme (3) vuotta
M1-päästöluokitusja luokitustunnuksen käyttöoikeuden voimassaoloaika on kolme (3) vuotta luokituksen myöntämisestä. Jos tuotteen koostumus ja valmistusprosessi ovat pysyneet ensimmäisen luokituskauden aikana muuttumattomina, voi tuotteen luokitukselle hakea yhden 3-vuotisen jatkokauden ilman uutta testausta. Kun tuote on ollut luokiteltuna kuusi (3+3) vuotta, tulee tuote testata uudelleen. Luokituksen jatko- ja uusintakausien voimassaolo jatkuu siitä mihin edellinen luokituskausi päättyy, joten hakija ei häviä hakemalla luokitukselleen jatkoa tai uusintaa ennen luokituskauden umpeutumista, mutta ei toisaalta myöskään voita mitään hakemalla lisäkautta myöhässä. Luokituksen jatkoa ja uusintaa voi hakea 6 kk ennen luokituksen umpeutumista. M1-luokitukseen ei sisälly vuosimaksuja tai vuosittaisia auditointeja ja luokitusmaksu on sama riippumatta hakemustyypistä.
Luokitustunnuksen käyttöoikeus on yritys- ja tuotekohtainen
M1-luokitustunnus on Rakennustietosäätiö RTS sr:n rekisteröity tavaramerkki, jota saa käyttää tuotteen markkinoinnissa vain, jos tuotteella on voimassa oleva Rakennustiedon myöntämä M1-luokitus. M1-luokitus myönnetään kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Tänä aikana yrityksellä on oikeus merkitä luokiteltu tuote luokitustunnuksella ja käyttää sitä tuotteen markkinoinnissa. M1-luokitustunnusta voi käyttää markkinoinnissaan vain se yritys, jonka tuote on hyväksytty M1-luokkaan. Yritys voi käyttää luokitustunnusta vain niiden tuotteiden kohdalla, joille on myönnetty luokitus, eikä luokitustunnuksella voi viitata koko yritykseen. Luokitustunnuksen käytöstä on annettu tarkemmat ohjeet päästöluokituksen yleisissä säännöissä.
Kaikki M1-luokitellut tuotteet julkaistaan Rakennustiedon M1-tietokannassa, jossa tuotteita voi etsiä joko yrityksen tai tuotteen nimellä sekä Talo 2000 -luokituksen mukaisesti. Mikäli tuotetta ei löydy hakupalvelusta, sitä ei joko ole luokiteltu lainkaan tai luokitus on umpeutunut. Jokaiseen M1-luokitukseen liittyy myös luokitustodistus, jonka jakelusta vastaa luokituksen haltija. Tieto tuotteen M1-luokituksesta voidaan ilmoittaa myös Rakennustiedon Tuotetiedon tuotetietokannassa osana muuta tuotetietoa ja mikäli urakoitsijalla on käytössään Tuotetiedon hallintapalvelu, siirtyy tieto tuotteen M1-luokituksesta myös osaksi urakkadokumentaatiota.
Luokituksen valvonta ja valmistajan velvollisuudet
Luokiteltujen tuotteiden laadunvalvonta ja -varmistus on luokituksen haltijan vastuulla. Luokiteltujen tuotteiden laatua valvotaan vuosittain Rakennustieto Oy:n toimesta pistokoemenettelyllä. Tuote, jonka pistokoetulokset eivät täytä M1-luokituskriteerejä poistetaan luokiteltujen tuotteiden tietokannassa ja luokitustunnuksen käyttöoikeus päättyy. Väärinkäytöstapauksissa tai mikäli käy ilmi, että luokituksen myöntämisperusteiden vaatimukset eivät enää täyty Rakennustieto Oy voi peruuttaa päästöluokituksen ja luokitustunnuksen käyttöoikeuden.
Luokituksen haltija on velvollinen ilmoittamaan etukäteen Rakennustieto Oy:lle muutoksista, jotka koskevat tuotteen valmistusmenetelmiä, koostumusta tai muita ominaisuuksia, jos muutoksilla voi olla vaikutusta tuotteen päästöihin. Luokitustyöryhmä arvioi annetun ilmoituksen perusteella tuotteen tai tuoteryhmän uusintatestaustarpeen.
Valmistajalla on myös vastuu tarjota riittävä ohjeistus tuotteensa käyttöön ja ylläpitoon:
- miten tuote kuuluu varastoida
- minkälaisiin käyttökohteisiin ja minkälaisten tuotteiden kanssa tuote soveltuu käytettäväksi
- miten tuotetta pitää huoltaa ja ylläpitää
- minkälaiset siivousmenetelmät soveltuvat tuotteelle
M1 on sekä kansallinen että kansainvälinen päästöluokitus
Suomessa ei ole lakisääteistä velvoitetta testata rakennusmateriaalien tai kalusteiden sisäilmapäästöjä, mutta rakennusmateriaalien korkeiden päästöjen tiedetään vaikuttavan negatiivisesti sisäilman laatuun. Suomalainen ratkaisu tähän haasteeseen perustuu vapaaehtoiseen luokitusjärjestelmään ja M1-luokitus onkin kehitetty huomioiden suomalainen käsitys hyvästä sisäilmasta. Hyvä sisäilma ei haise, joten M1-luokituksessa rakennusmateriaalilta vaaditaan kemiallisen vähäpäästöisyyden lisäksi myös hyväksyttävää hajua. Suomalainen M1-luokitus onkin kattavampi kuin muut eurooppalaiset päästöluokitukset, jotka keskittyvät tyypillisesti vain VOC- ja formaldehydipäästöihin. Tämä on huomattu myös muissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa, joissa M1-luokitusta käytetään laajalti tuotteen vähäpäästöisyyden osoittamiseen. Vertailtaessa eri päästöluokitusten kriteerejä tulee kuitenkin huomioida, että eri luokituksissa voidaan käyttää eri mittaus-ja laskentamenetelmiä, jolloin numeroarvot eivät ole vertailukelpoisia.
Luokiteltuja tuotteita käytettävä ja huollettava oikein
M1-luokiteltu tuote on vähäpäästöinen vain oikein varastoituna, asennettuna ja käytettynä. Vähäpäästöisestä materiaalista voi saada korkeapäästöisen esimerkiksi säilyttämällä tuotetta kosteissa olosuhteissa, käyttämällä yhteensopimattomia tuotteita, laiminlyömällä tuotteen ylläpidon tai väärillä siivousmenetelmillä. Tästä syystä onkin tärkeää aina noudattaa valmistajan ohjeita tuotteiden varastoinnissa, asennuksessa sekä käytössä. Luokiteltuja tuotteita tulee käyttää vain niille tarkoitetuissa käyttökohteissa ja käyttö olosuhteissa: esimerkiksi kuiviin tiloihin tarkoitettuja tuotteita ei saa käyttää kosteissa tiloissa.
M1-luokitus on osa kokonaisuutta
Vapaaehtoisuuteen perustuva rakennusmateriaalien päästöluokitus on osa Sisäilmayhdistys ry:n ja Rakennustietosäätiö RTS:n kehittämää laajempaa Sisäilmastoluokitus-kokonaisuutta. Sisäilmastoluokitus palvelee rakennus- ja taloteknistä suunnittelua, urakointia sekä laite- ja materiaalivalmistusta rakennettaessa entistä laadukkaampia ja viihtyisämpiä rakennuksia.
Hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioimisen suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa. Käytettäessä vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja hyvälaatuinen sisäilma on mahdollista saavuttaa maltillisemmalla ilmanvaihdolla kuin korkeapäästöisiä materiaaleja käytettäessä. Mutta vaikka vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käyttö edesauttaa miellyttävän sisäympäristön aikaansaamista, ei rakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelussa sekä toteutuksessa tehtyjä virheitä voida korjata hyvillä rakennusmateriaaleilla.
Lisää tietoa sisäilma-asioista:
- Allergia-,Iho- ja Astmaliitto ry
- Asumisterveysliitto AsTe ry
- Hengitysliitto
- Sisäilmainfopiste
- Sisäilmayhdistys ry