Usein kysytyt kysymykset

M1-luokitusta vai hakea tuotteen valmistaja tai maahantuoja ja luokitus on voimassa kolme vuotta kerrallaan. Jos tuotteen koostumuksessa tai valmistusprosessissa ei ole tapahtunut muutoksia ensimmäisen luokitusjakson aikana, voi luokitukselle hakea yhden 3-vuotisen jatkokauden ilman uusintatestausta. Tuote on siis testattava vähintään kuuden vuoden välein, mutta luokitushakemus on tehtävä kolmen vuoden välein.

M1-luokituksen saaneen tuotteen markkinoinnissa saa käyttää M1-luokitustunnusta. Luokitustunnusta saa käyttää vain luokiteltujen tuotteiden yhteydessä, eikä sillä saa viitata koko yritykseen tai tuotteisiin, joille ei ole myönnetty luokitusta.

Jokaiselle M1-luokituksen saaneelle tuotteelle on myönnetty myös luokitustodistus, josta käy ilmi mille yritykselle ja tuotenimelle luokituksen käyttöoikeus on myönnetty sekä kuinka kauan luokitus on voimassa. M1-luokiteltuja tuotteita voi myös hakea M1-tietokannasta yritys- tai tuotenimen sekä Talo 2000 -luokituksen avulla.

Jos tuotetta ei löydy M1-tietokannasta, ei sillä ole voimassa olevaa M1-luokitusta. Jos epäilet M1-luokituksen väärinkäyttöä tai havaitset harhaanjohtavaa markkinointia, ilmoita siitä M1-luokituksen tuotepäällikölle.

M1-luokituksen raja-arvot on annettu pintaemissionopeutena yksikössä mg/m²h (tai µg/m²h). Pintaemissionopeus (specific emission rate, SER) kertoo, kuinka paljon tuotteesta haihtuu tutkittua yhdistettä pinta-alaa ja aikayksikköä kohti. Pintaemissionopeus ei riipu siitä, käytetäänkö tuotetta millä pinnalla (esim. onko kyseessä esim. seinä- vai lattiatuote).

EU-taksonomian raja-arvot puolestaan on annettu mallihuonepitoisuutena yksikössä mg/m³ (tai µg/m³), joka on riippuvainen tuotteen käyttötavoista (eli käytetäänkö tuotetta esim. seinässä vai lattiassa). Koska mallihuoneessa seinäpinta-alaa on enemmän kuin lattiapinta-alaa, seinillä käytettävän tuotteen mallihuonepitoisuus on suurempi kuin lattiatuotteen, vaikka näillä olisi sama pintaemissionopeus.

M1-luokitellut lattiatuotteet sekä pienten ja erittäin pienten pintojen tuotteet täyttävät EU-taksonomian formaldehydivaatimuksen 60 µg/m³. Seinätuotteiden kohdalla M1-luokituksen formaldehydiraja-arvo 0,05 mg/m²h vastaa mallihuonepitoisuutta 100 µg/m³, joten näiden tuotteiden kohdalla EU-taksonomiayhteensopivuutta ei voida todentaa tavanomaisen M1-luokitustodistuksen perusteella.

Jotta taksonomiayhteensopivuuden osoittaminen olisi yksiselitteistä, M1-luokitustodistukseen voidaan lisätä raja-arvotarkastelu, jossa todetaan tuotteen tai tuoteryhmän täyttävän M1-luokituksen raja-arvojen lisäksi formaldehydiemission rajan < 60 µg/m³ sekä karsinogeenisten yhdisteiden emission rajan < 1 µg/m³.

Sekä pintaemissionopeus että mallihuonepitoisuus kertovat kuinka paljon tuotteesta haihtuu yhdisteitä ympäröivään ilmaan. Pintaemissionopeus (specific emission rate, SER) ei ole riippuvainen tuotetyypistä tai tuotteen käyttötavoista ja se on aina määritettävissä kaikille tuotteille.
‍
Tyypillisesti pintaemissionopeus määritetään pinta-alaperustaisesti, jolloin sen yksikkö on mg/m²h (tai µg/m²h). Jos pinta-alan määrittäminen on haastavaa, voidaan pintaemissionopeus määrittää esimerkiksi kappalekohtaisesti, jolloin sen yksikkö on mg/kpl*h (tai µg/kpl*h).

Mallihuonepitoisuus puolestaan on riippuvainen tuotteen käyttötavoista eli onko kyseessä esim. seinä- vai lattiatuote. Mallihuonepitoisuus lasketaan pintaemissionopeudesta kuormituskertoimen ja ilmanvaihtokertoimen avulla. Kuormituskerroin on numeroarvo, joka kertoo mikä testatun tuotteen pinta-alan ja huonetilan tilavuuden suhde on ja sen yksikkö on m²/m³.

Ilmanvaihtokerroin puolestaan kertoo, kuinka monta kertaa tunnissa huoneen ilma vaihtuu. Euroopassa kuormitus- ja ilmanvaihtokertoimet perustuvat standardiin EN 16516, mutta muualla maailmassa saatetaan käyttää muita kertoimia. EN 16516 määrittää kuormituskertoimet vain tasomaisille rakennusmateriaaleille, eikä se ota kantaa esim. kalusteiden kuormituskertoimiin.

Jos tuotteen koostumuksessa tai valmistusprosessissa ei ole tapahtunut muutoksia ensimmäisen luokitusjakson aikana, voi luokitukselle hakea yhden 3-vuotisen jatkokauden ilman uusintatestausta.

Kuuden (3+3) luokitusvuoden jälkeen tuote on testattava uudelleen ennen kuin luokitukselle voidaan hakea uusintaa.

Jos et tiedä milloin tuote on testattu edellisen kerran tai onko sille jo myönnetty yksi jatkokausi, ota yhteyttä M1-luokituksen tuotepäällikköön.