Rakennustiedon ESG-vastuullisuusluokitus

Rakennustiedon ESG-vastuullisuusluokitus on alan yhteinen näkemys kiinteistön ja rakennushankkeen vastuullisuuden todentamiseksi. Sen avulla etenkin kiinteistönomistajat ja rakennuttajat voivat kehittää kiinteistöjensä vastuullisuutta järjestelmällisesti ja vertailukelpoisesti. ESG-vastuullisuusluokitus konkretisoi yrityksen vastuullisuutta ja tukee kestävyysraportointia.

Luokitus tarkastelee kiinteistöjä kokonaisvaltaisesti kolmesta näkökulmasta:

Ympäristövastuu (E)
Sosiaalinen vastuu (G)
Hyvä hallinto (S)

ESG-vastuullisuusluokitus perustuu EU:n kestävyysraportoinnin ja lainsäädännön osoittamiin aiheisiin:

CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive)

ESRS (European Sustainability Reporting Standards)

VSME (Voluntary Sustainability Reporting Standard for SMEs)

EU-taksonomia

Suomen rakentamislaki

ESG-vastuullisuusluokituksen palvelukehitys pohjautuu Rakennustietosäätiö RTS:n toteuttamaan Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit (KIVA) -tutkimushankkeeseen (linkki).

ESG-vastuullisuusluokitus lanseerataan keväällä 2026.

Mikä on Rakennustiedon ESG-vastuullisuusluokitus

Rakennustiedon ESG-vastuullisuusluokitus on konkreettinen työkalu kiinteistöjen vastuullisuuden ohjaamiseen ja arviointiin. Se kokoaa yhteen ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hallinnollisen vastuun tekijät EU:n kestävyysraportoinnin edellyttämien aiheiden mukaisesti. ESG-vastuullisuusluokitus perustuu ajantasaiseen ja luotettavaan tutkimustietoon ja sitä kehitetään kiinteässä yhteistyössä alan kanssa.

Ensimmäisessä vaiheessa luokitus koskee asuinkerrostalokiinteistöjen hankevaihetta uudisrakentamisessa. Arviointi tehdään hyväksytty/hylätty-periaatteella, ja tuloksena kiinteistölle voidaan myöntää ESG-vastuullisuusluokitus.

ESG-vastuullisuusluokitus lanseerataan keväällä 2026. Ensimmäinen lanseeraus koskettaa asuinkerrostalokiinteistöjen hankevaihetta eli suunnittelu- ja rakentamisvaiheen ratkaisuja uudisrakentamisen yhteydessä. Arviointi toteutetaan hyväksytty/hylätty-periaatteella ja sen perusteella myönnetään ESG-vastuullisuusluokitus.

ESG-vastuullisuusluokitus on paljon muutakin, kuin pelkkä luokitus: Se on palvelukokonaisuus, joka johdattaa käyttäjän ajantasaisen kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön vaatimuksiin, luotettavan tutkimustiedon, Rakennustiedon laajan palveluvalikoiman sekä tarvittavien muiden työkalujen äärelle.

ESG-vastuullisuusluokituksen tavoitteet:

  • Tarjota kiinteistö- ja rakentamisalan (kira) toimijoille ymmärrys vastuullisuuden kokonaisuudesta sekä valmis viitekehys kiinteistöjen vastuullisuuden osoittamiseksi. ESG-vastuullisuusluokitus keskittyy suomalaiselle kira-alalle olennaisiin vastuullisuuden aiheisiin.
  • Auttaa toimijoita vastuullisuuden velvoittavassa tai vapaaehtoisessa raportoinnissa ja hankkeiden ohjauksessa todellisuudessa. ESG-vastuullisuusluokitus tarjoaa konkreettisen työkalun kiinteistöistä tarvittavien tietojen keräämiseen kestävyysraportointia varten, sekä projektinhallintaan.
  • Tarjota vertailukelpoisuutta ja läpinäkyvyyttä yksittäisten hankkeiden ja eri toimijoiden tuottamien kiinteistöjen välillä, sekä tukea rahoitustahojen ja kestävyysraportoinnin varmentajien vaatimuksiin vastaamista esimerkiksi edullisemman rahoituksen saatavuuden parantamiseksi.
  • Edistää kokonaisvaltaista vastuullisuutta ja suomalaisen kira-alan yhteistä näkemystä käytännön hankkeissa kohti kokonaisvaltaista vastuullisuutta. Kehitystyö perustuu vuorovaikutteiseen työskentelyyn yhdessä alan toimijoiden ja verkostojemme kanssa.

Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit (KIVA)-tutkimushanke

Kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit (KIVA) on Rakennustietosäätiö RTS:n vuosina 2024–2025 toteuttama tutkimushanke, jossa tunnistettiin suomalaisen asuntorakentamisen käytännön arjessa hyödynnettäviä vastuullisuuskriteereitä. Hankkeen yhteistyötahoina toimivat Rakennustieto Oy sekä KPMG, ja hanketta rahoitti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA, nyk. Varke).

KIVA-hankkeen tavoitteet:

  • tarjota kiinteistö- ja rakentamisalan toimijoille ymmärrys vastuullisuuden vaateista ja niihin vastaamisesta
  • tunnistaa kiinteistökohtaiset vastuullisuuskriteerit suomalaisessa asuntorakentamisessa
  • keskusteluttaa kira-alan toimijoita ja asiantuntijoita edellä esitetyistä aiheista
  • lisätä tietoisuutta ja kehittää alaa.

KIVA-hanke keskittyi asunkerrostalojen kontekstiin. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin laajaa kirjallisuuskatsausta, haastateltiin noin 20 kira-alan vastuullisuusjohtajaa ja -asiantuntijaa sekä työskenneltiin yhdessä lähes 20 tutkijan ja syväasiantuntijan kanssa. Hankkeen loppuraportti julkaistaan tammikuussa 2026.

EU:n kestävyysraportointi: CSRD, ESRS, VSME ja EU-taksonomia

Euroopan unionin kestävyysraportointidirektiivi CSRD on osa EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa eli Green Dealiä, johon kuuluu muun muassa EU-taksonomia. Vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on ohjata EU:ta kohti ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä.

CSRD-direktiivi velvoittaa yrityksiä raportoimaan vaikutuksistaan luontoon (E) ja yhteiskuntaan (S), sekä taloudellisista riskeistä ja mahdollisuuksista (G) - ESG. CSRD-direktiivi velvoittaa tällä hetkellä vain suuria pörssiyrityksiä, mutta vaateet heijastuvat jo nyt kaikenkokoisille toimijoille esimerkiksi kilpailukyvykkyyden, alihankintaketjujen, sopimuskumppanuuksien ja rahoitusmahdollisuuksien kautta.

ESRS-standardi täsmentää sitä, miten vastuullisuuden velvoittavaa raportointia tulee tehdä. VSME-standardi on pk-yrityksille suunnattu vapaaehtoinen kestävyysraportointistandardi.

Riippumatta siitä, onko kestävyysraportointi organisaatiolle velvoittavaa vai vapaaehtoista, kira-alalla korostuu tarve yhteiselle ja käytännössä toimivalle tulkinnalle. Rakennustiedon ESG-vastuullisuusluokitus kokoaa toimialan keskeiset vastuullisuusteemat yhteen ja liittää ne ESRS- ja VSME-standardeihin, EU-taksonomiaan sekä kansalliseen lainsäädäntöön. Näin vastuullisuusvaatimukset muuttuvat selkeäksi ja hallittavaksi kokonaisuudeksi.

ESG-vastuullisuusluokituksen avulla kira-alan toimijat saavat konkreettisen pohjan kiinteistöjensä vastuullisuuden tarkasteluun. Luokitus tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää suoraan kestävyysraportoinnissa, rahoitusneuvotteluissa ja taksonomianmukaisuuden arvioinnissa sekä sisäisessä päätöksenteossa.

Vastuullisuus tarkoittaa ennen kaikkea tietoisia ja vaikuttavia valintoja, jotka ohjaavat kohti kestävää kehitystä. Tällaiset toimet ovat enemmän kuin nykymääräysten edellyttämä minimitaso.

On sitten vastuullisuuden raportointi organisaatiollenne velvoittavaa tai vapaaehtoista, tarve suomalaisen kira-alan yhteiselle näkemykselle korostuu. Rakennustiedon ESG-vastuullisuusluokitus kytkee toimialamme keskeiset vastuullisuusaiheet ESRS- ja VSME-standardeihin, EU-taksonomiaan sekä kansalliseen lainsäädäntöön.

ESG-vastuullisuusluokituksen avulla kira-alan toimijat saavat konkreettista tietoa kira-alan tuottamien tai omistamien kiinteistöjen vastuullisuudesta osaksi yritysten kestävyysraportointia ja taksonomianmukaisuutta.

Vastuullisuus kuvastaa konkreettisia toimia kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tällaiset toimet ovat enemmän kuin nykymääräysten edellyttämä minimitaso.

ESG-vastuullisuusluokituksen hyödyt

ESG-vastuullisuusluokituksen kiinteistötason hyötyjä ovat muun muassa:

  • Kiinteistön ESG-riskien hallinta
  • Kiinteistön arvon säilyminen tai nousu
  • Valmis työkalu ja viitekehys kiinteistön vastuullisuuteen (ESG)
  • Taksonomianmukaisuuden tukeminen ja ajantasaiseen lainsäädäntöön kytkeytyminen
  • Edullisemman rahoituksen saatavuuden parantuminen
  • Vertailukelpoisuus eri hankkeiden ja toimijoiden välillä
  • Konkreettinen työkalu hankkeenohjaukseen ja todellisiin vaikutuksiin

ESG-vastuullisuusluokituksen hyödyt kiinteistöjä tuottaville tai niitä omistaville toimijoille:

  • Liiketoiminnalliset hyödyt ja vastuullisuuden edelläkävijyys
  • ESG-tietoja edellyttävien alihankintaketjujen, sopimuskumppanuuksien ja kilpailutusten mahdollistaminen
  • Velvoittavan tai vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin tukeminen tuottamalla kiinteistötasoista tietoa ja konkretiaa raportointiin
  • Viestinnällinen merkitys eri toimijoiden, kuten rahoitustahojen tai kestävyysraportoinnin varmentajien välille