M1-luokiteltu tuote on tutkitusti vähäpäästöinen eli siitä haihtuu sisäilmaan vain vähäisiä määriä kemiallisia yhdisteitä. M1-luokituksen piiriin kuuluu valtaosa rakennusmateriaaleista. M1-luokiteltu tuote tukee myös EU-taksonomian tavoitteita.
Rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus on auttanut parantamaan suomalaista sisäilman laatua menestyksekkäästi jo vuodesta 1996. Rakennuksen hyvä sisäilmasto edellyttää sisäilma-asioiden huomioimista suunnittelun, rakentamisen ja käytön kaikissa vaiheissa. Vähäpäästöisten materiaalien ja kalusteiden käyttö on tärkeä osa tätä prosessia, ja auttaa saavuttamaan hyvän sisäilman laadun.
M1-luokiteltu tuote on tutkitusti vähäpäästöinen ja sen käyttö tukee hyvää sisäilman laatua.
Hyvä sisäilma ei haise, joten M1-luokituksessa rakennusmateriaalilta vaaditaan kemiallisen vähäpäästöisyyden lisäksi myös hyväksyttävää hajua.
Suomalainen M1-luokitus on kattavampi kuin muut eurooppalaiset päästöluokitukset.
M1-luokitus tukee osaltaan kestävyyttä, sillä käytettäessä vähäpäästöisiä rakennusmateriaaleja hyvälaatuinen sisäilma on mahdollista saavuttaa maltillisemmalla ilmanvaihdolla kuin korkeapäästöisiä materiaaleja käytettäessä. Toki riittävästä ilmanvaihdosta tulee huolehtia.
Vaikka vähäpäästöisten rakennusmateriaalien käyttö edesauttaa miellyttävän sisäympäristön aikaansaamista, ei rakenteiden ja ilmanvaihdon suunnittelussa sekä toteutuksessa tehtyjä virheitä voida korjata hyvillä rakennusmateriaaleilla.
M1-luokitus keskittyy rakennusmateriaaleista ja kalusteista huoneilmaan vapautuviin päästöihin eli emissioihin asettaen raja-arvot haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (volatile organic compounds, VOC), formaldehydin ja ammoniakin päästöille sekä hajun hyväksyttävyydelle.
M1-luokituksessa on asetettu kriteerit sisäilman kannalta merkityksellisemmille pitkäaikaisille emissioille (eli tuotteen ominaispäästöille), kuvaten näin rakennuksen käyttäjän pitkäaikaista altistumista materiaalien kemiallisille päästöille. M1-luokitus ei aseta kriteereitä nopeasti haihtuville primääriemissioille (esim. liuottimien ja muiden apuaineiden haihtuminen kuivumis- ja kalvonmuodostusprosessin aikana), joilla ei ole merkitystä rakennuksen käytönajan kannalta. Tästä syystä M1-luokituksen vaatimissa emissiotestauksissa mittaukset suoritetaan 28 vrk:n vanhennusjakson jälkeen (pois lukien toimistotuolit, joiden emissiot tutkitaan 3 vrk:n jälkeen).
M1-luokitustunnus tuotteessa kertoo, että tuote on vähäpäästöinen ja sen käyttö tukee hyvää sisäilmaa. M1-luokitustunnus on standardin EN ISO 14024:2018 mukainen tuotteen sisäilmapäästöihin rajattu tyypin I ympäristömerkki.
Rakennusmateriaalien päästöluokituksen omistaa Rakennustietosäätiö RTS sr ja luokitustoimintaa operoi Rakennustietosäätiö RTS:n omistama Rakennustieto Oy. Luokitustoimintaa ohjaa ja kehittää Rakennustietosäätiö RTS:n nimittämä päätoimikunta Sisäilmasto (PT 41), jossa ovat edustettuina mm. rakennustuoteteollisuus, rakennuttajat, suunnittelijat sekä tutkimuslaitokset.
Luokitushakemukset ja luokituspäätöksiin liittyvät asiat käsitellään luottamuksellisesti erillisessä puolueettomassa luokitustyöryhmässä.
Vapaaehtoisuuteen perustuva rakennusmateriaalien M1-päästöluokitus on osa Sisäilmayhdistys ry:n ja Rakennustietosäätiö RTS:n kehittämää laajempaa Sisäilmastoluokitus-kokonaisuutta. Sisäilmastoluokitus palvelee rakennus- ja taloteknistä suunnittelua, urakointia sekä laite- ja materiaalivalmistusta rakennettaessa entistä laadukkaampia ja viihtyisämpiä rakennuksia.
Suomessa ei ole lakisääteistä velvoitetta testata rakennusmateriaalien tai kalusteiden sisäilmapäästöjä, mutta rakennusmateriaalien korkeiden päästöjen tiedetään heikentävän sisäilman laatua. Suomalainen ratkaisu tähän haasteeseen perustuu vapaaehtoiseen M1-luokitusjärjestelmään, joka on kehitetty huomioiden suomalainen käsitys hyvästä sisäilmasta.
Suomalainen M1-luokitus onkin kattavampi kuin muut eurooppalaiset päästöluokitukset, jotka keskittyvät tyypillisesti vain VOC- ja formaldehydipäästöihin. M1 poikkeaa muista kansainvälisistä päästöluokituksista huomioiden myös ammoniakin ja tuotteiden hajun. Hyvä sisäilma ei haise, joten rakennusmateriaaleilta vaaditaan kemiallisen vähäpäästöisyyden lisäksi myös hyväksyttävää hajua.
M1:n laaja kattavuus sisäilman kemiallisen laadun arvioinnissa on huomattu ympäri maailmaa aina Pohjoismaista Kiinaan saakka, joissa M1-luokitusta käytetään tuotteen vähäpäästöisyyden osoittamiseen. Vertailtaessa eri päästöluokitusten kriteerejä tulee kuitenkin huomioida, että eri luokituksissa voidaan käyttää eri mittaus- ja laskentamenetelmiä, jolloin numeroarvot eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään.
M1-raja-arvotarkastelu auttaa osoittamaan, että tuotteesi ovat EU-taksonomian mukaisia.
EU:n taksonomian mukaan rakennusmateriaalien tulee täyttää tietyt vaatimukset, jotta ne voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäviksi. Näihin vaatimuksiin sisältyy rajoituksia syöpää aiheuttavien, perimää vaurioittavien ja lisääntymiselle vaarallisten (CMR) yhdisteiden päästöille sekä formaldehydipäästöille.
Tämä tarkoittaa, että rakennusmateriaalien valmistajien ja toimittajien on varmistettava, että heidän tuotteensa täyttävät nämä vaatimukset ennen markkinoille saattamista. EU-taksonomian raja-arvot koskevat sekä uusien rakennusten rakentamista että olemassa olevien rakennusten korjaamista tai uudistamista. M1-raja-arvotarkastelu on M1-luokituksen lisäpalvelu, joka kannattaa tilata kaikille tuotteille, joita voidaan ajatella käytettävän höyrynsulun sisäpuolella.
M1-luokitukseen on mahdollista yhdistää rakennusmateriaalin päästöjen raja-arvotarkastelu esim. EU-taksonomian tai SINTEF:n sisäilmapäästökriteerien täyttymisen todentamista varten.
Käyttökohteista riippuen raja-arvotarkasteluun voi valita kaksi eri laajuutta:
1. formaldehydinemissio < 60 µg/m³ ja karsinogeenisten yhdisteiden emissio < 1 µg/m³ (pelkkään taksonomiaraportointiin tarvittava laajuus)
2. formaldehydinemissio < 60 µg/m³, karsinogeenisten yhdisteiden emissio < 1 µg/m³ ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaisemissio (TVOC) < 300 µg/m³ (taksonomia- ja SINTEF-raportointiin soveltuva laajuus) Pääsääntöisesti kaikkien voimassa olevien M1-luokiteltujen tuotteiden testaukset käyvät sellaisenaan raja-arvotarkastelun pohjaksi. Raja-arvotarkastelun voi tilata sekä osana normaalia luokitusprosessia että kesken luokituskauden.
Raja-arvotarkastelu sisällytetään tuotteen tai tuoteryhmän M1-luokitustodistukseen, jolloin todistus: